Vanhempainkoulutusta Hepolassa:

Murrosikäinen ei kestä määräilyä



Murrosiästä keskusteltiin Hepolan koulun vanhempainneuvoston järjestämässä vanhempainillassa viime torstaina.

Puhumassa oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainkouluttaja Eija Reinikainen, joka on neljän lapsen äitinä itsekin painiskellut murrosikäongelmien kanssa.

Paikalla oli lähinnä Hepolan koulun vanhempia, joiden lapset ovat lähestymässä murkkuvaihetta. Murrosiän alkamisaika on Reinikaisen mukaan koko ajan alentunut. Nykyisin se ajoittuu 10 tai 11 vuoden ikään, jolloin nuoret ovat vielä ala-asteella.

Yksilöllisiä eroja on kuitenkin paljon ja esimerkiksi pojilla kasvu on murrosiässä useasti hitaampaa kuin tytöillä. Reinikainen uskookin, että tyttöjen etulyöntiasema voi aiheuttaa monille pienille pojille alemmuudentunteita.


Häpeäminen tyypillistä

Murrosiässä moni nuori etsii rajojaan, mikä Reinikaisen mukaan johtuu mm. siitä, että nuoret viimeistään nyt huomaavat, etteivät omat vanhemmat olekaan täydellisiä.

”Kannattaa aina muistella omia tuntoja murrosikäisenä. Häpeäminen on ihan tyypillistä. Omaa perhettäkin hävetään, mikä voi olla aika loukkaavaa, jos sitä ei tiedosta", totesi Reinikainen kertoen murrosikäisestä pojastaan, joka aina kulki eri bussilla kuin muu perhe.

”Vanhempien ja opettajien pitäisi miettiä sitä, että nuoret elävät ainutkertaista vaihetta. Myönteiset muistot itsestä jäävät mieleen. Kannattaa todella viljellä positiivisia elämyksiä", kertoi Eija Reinikainen.

Hänen mielestään tunne-elämän kehitystä huomioidaan toistaiseksi peruskoulussa liian vähän. On keskitytty loogiseen ajatteluun, mikä kehittyy vasta yläasteella.

Tunnekuohut ovat murrosiässä voimakkaita. Niin voimakkaita, että nuori saattaa itse epäillä omaa mielenterveyttään. Reinikaisen käytännön neuvo vanhemmille oli, ettei saa mennä mukaan lapsen tunnekuohuun vaan parasta on säilyttää oma maltti. Kapinoinnin sisältä löytyy yleensä hyvin herkkä ihminen.


Kavereiden arvosteleminen kielletty

Vanhemman tehtävä on myös hyväksyä nuoren kaverit. Jos kavereista sanoo jotain kielteistä, se on samalla epäluottamuslause omaa lastaan kohtaan.

Reinikaisen mielestä tarkkana saa olla myös siinä, ettei aseta nuorten seurustelulle sellaisia vaatimuksia, että jossain tietyssä vaiheessa olisi luonnollista löytää tyttö- tai poikaystävä.

"Antaa sen rauhassa tapahtua eikä missään vaiheessa saa puuttua siihen liikaa."

Tulevaisuuden suunnitelmien kohdalla olisi parasta, etteivät vanhemmat tuputtaisi omia mieltymyksiään vaan kuuntelisivat herkkinä, mikä on nuoren "oma juttu". Kukaan ei tiedä, millaiseksi maailma muuttuu ja mihin ammattiin kannattaa kouluttautua.

Vanhempien vallankäyttö on myös kiellettyjen listalla, sillä murrosikäinen ei kestä määräilyä. Käskyt nakertavat helposti aikuisen ja nuoren välistä luottamusta.

Vaikka murrosiällä on kenkku kaiku, suurin osa perheistä selviää tästä vaiheesta ehjin nahoin, lohdutti Eija Reinikainen.

Mäntsälä 24.1.1995