| Paluu | |||
Vanhempainryhmä on kokoontunut kerran viikossa seitsemän viikon ajan. Tunneilla on keskusteltu siitä, miten vanhemmat ja opettajat voivat parhaiten tukea lasta hänen kasvussaan ja mikä elämässä oikeastaan on tärkeää. Opettaja Eija Reinikaisen vetämälle kurssille osallistuu viisitoista vanhempaa. Valtaosa mukaan lähteneistä on äitejä; joukossa on vain kaksi isää. Monet kurssilaiset ovat jo kokeneita kasvattajia. Uutta oppia on hakemassa muiden muassa äiti, jolla on viisitoista lasta. Neljän lapsen äiti Riitta Saarela kertoo tulleensa kurssille lasten painostuksesta. "Meidän yksitoistavuotias koki, että tämä on hänen juttunsa, joten lähdin mukaan. Ehdottomasti on kannattanut tulla nämä asiat ovat kyllä tuttuja, mutta niistä on hyvä muistuttaa”, Saarela sanoo. Reinikainen on kurssittanut lasten vanhempia jo parin vuoden ajan. Syksyisin hän kutsuu koulutukseen ekaluokkalaisten vanhemmat. Tammikuussa kutsukirje lähtee viidesluokkalaisten äideille ja isille. Myös koulun opettajat ovat hioneet sosiaalisia taitojaan Reinikaisen kurssilla. Hän patistaa kurssilaisia näyttämään tunteensa ja osoittamaan lapsilleen välittämistä ja ymmärtämistä. Hän, uskoo, että hyvän lapsuuden elänyt ihminen voi elää onnellisen elämän, vaikkei hän loisi näyttävää uraa työelämässä. Neljä lasta kasvattanut Eija Reinikainen vakuuttaa kuulijoilleen, että murrosikäisten kanssa on ihana elää, kunhan oppii kuuntelemaan lasta. "Tämä on kasvun paikka myös vanhemmille", Reinikainen muistuttaa. Seitsemännessä tapaamisessaan kurssilaiset keskustelevat vallan käytöstä. Eija Reinikainen tähdentää kuulijoilleen neuvottelutaidon merkitystä. "Neuvottelussa ei kummankaan osapuolen pidä kokea tappiota", Reinikainen muistuttaa. "Ollaan empaattisia, ilmaistaan tunteet selvästi ja keskitytään juuri käsillä olevaan tilanteeseen. Menneitä ei muistella, maltti säilytetään ja lasta ei loukata eikä nöyryytetä", Reinikainen opastaa. Hän kehottaa vanhempia katkaisemaan ketjun, joka toistuu: "Muuttakaa täysin omaa käyttäytymistänne, kun murrosikäisen kanssa syntyy ongelma. Jos olette tähän asti huutaneet lapselle, valitkaa nyt toinen taktiikka." Kurssin antia on jo ehditty soveltaa ainakin Eila ja Ville Raatikaisen perheessä. Raatikaisten 12-vuotias tytär on tulossa murrosikään. Vaikean viikon lopulla vanhemmat päättivät kieltää tyttöä menemästä perjantaina diskoon. Tyttö livahti tiehensä, mutta isä haki hänet kotiin. Eila Raatikainen arvelee, että ennen kurssia he olisivat todennäköisesti raivostuneet ja peruuttaneet tytöltä viikkorahat kuukaudeksi. Nyt vanhemmat muuttivat taktiikkaa. "Päätimme osoittaa hänelle, että luotamme häneen ja ratkaisimme asian keskustelemalla. Saimme myös kuulla, miksi tytön mielestä diskoon meno oli niin tärkeää." Kristiina Järvenpää on kahden murrosikäisen pojan yksinhuoltaja. Hän on pohtinut kasvatusasioita paljon, lukenut kirjoja ja opiskellut kasvatustieteitä. Sosiaalisten taitojen kurssi tuntui tarpeelliselta, vaikka hän kokeekin onnistuneensa poikiensa kasvatuksessa hyvin. Järvenpään perheessä kaikki saavat näyttää tunteensa. "Meillä räiskytään ja sanotaan suoraan, jos on sanottavaa. En kuitenkaan koe, että purkaukset kohdistuisivat minuun", Kristiina Järvenpää toteaa. Hän on kirjannut joka oppitunnilla pienen asian, jonka hän tahtoo muistaa. Tällä kertaa muistilapussa lukee: älä loukkaa, älä nöyryytä ja katkaise ketju. Reinikainen toivoo, että sosiaalisten taitojen kursseja alettaisiin pitää myös muissa kouluissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt tätä tarkoitusta varten oman koulutusohjelman. |
|||